Kukapa meistä ei haluaisi olla elämänsä kunnossa nyt ja aina. Ja kirjaimellisesti venyä sellaisiin suorituksiin, mihin ei itsekään ajatellut pystyvänsä. Mikä ikinä onkaan sinun tapasi liikkua ja ilmaista itseäsi, se onnistuu varmasti helpommin lihas vetreänä, kuin kiusallisten kramppien tai suonenvetojen kanssa. 

 

Magnesium säätelee elimistön toimintaa. Magnesiumia kaipaa yleensä vasta silloin, kun sen puutteesta johtuvat oireet iskevät. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla, sillä siihen voi varautua jo ennalta. Magnesium säätelee monia elimistön tärkeitä elintoimintoja. 

 

Magnesium on tärkeä kivennäisaine, joka on välttämätön kaikkien solujen toiminnalle. Lisäksi magnesium auttaa mineraaleja, hivenaineita ja vitamiineja imeytymään elimistöön. Magnesiumilla on tärkeä merkitys aineenvaihdunnalle, sydänlihaksen, lihaksiston ja hermoston toiminnalle sekä koko verenkiertoelimistölle. Magnesium myös lujittaa luustoa.

 

 

Magnesiumin puute saattaa ilmetä esimerkiksi lihaskramppeina, suonenvetona ja väsymyksenä, josta voi seurata hermostuneisuutta, stressipäänsärkyä, keskittymisvaikeuksia tai ruokahaluttomuutta.*
 

 

Magnesiumia saa normaalin ravinnon yhteydessä mm. lehtivihreätä sisältävistä kasviksista, palkokasveista, täysjyväviljasta ja pähkinöistä. Ravinnon sisältämästä magnesiumista imeytyy elimistöön noin 25 − 65%.*

 

 

Vanhukset, diabeetikot, sydämen ja maksan vajaatoiminnasta kärsivät, urheilijat ja raskaana olevat kuuluvat magnesiumin puutoksen riskiryhmään.
 

 

*Viitteet: FINNANEST Vol. 35. Nro 5/2002: Jarkko Kalliovalkama; Magnesiumin vaikutusmekanismit ja kliininen nykykäyttö. Suomen Lääkärilehti 1994; 5: 427-430. Lalla MLT: Magnesium - hiljainen vaikuttaja.